Vuosi sitten päätin luopua alkoholinkäytöstä. Se oli jo liian usein tutuksi käynyt krapulainen perjantai. Päässäni asuva vihreä dinosaurus pidätteli oksennusta ja olin myöhässä varatusta tatuointiajasta. Olin ryypännyt neljällä raajalla jo pitkään ja muistikuvat kesästä olivat pimeää mössöä. Minulle on kerrottu, että viihdyimme paljon puistossa.

Myöhästely, poissaolevuus ja muistinmenetys. Välinpitämättömyys ja masennus. Nuo sanat kuvaavat alkoholista aiheutuvia haittoja pitkällä aikavälillä. Jokainen tuntee jonkun, joka juo tosi paljon ja hoitaa silti asiansa hyvin. Jotkut pystyvät tähän, suurin osa kuitenkaan ei. Silloin ihminen on riippuvainen tai peittää ongelmansa tehokkaasti. Pulloon ei tartuta enää siksi, että se toisi hyvän olon. Siihen tartutaan siksi, että päästään pois täältä. Sillä turrutetaan ympäristö pehmeäksi, jolloin sitä on helpompi kestää.

Alkoholittomuus on Suomessa vaikeaa. Ensimmäisinä viikkoina tuskin uskalsin ovesta ulos, alkoholi tuntui liittyvän kaikkeen. Silloin tällöin uskalsin kertoa jollekin, että mä lopetin juomisen. Sitten ne kysyi, että mihin asti. Useimmiten join baarissa vain jotain muuta mikä näytti alkoholilta, ettei tarvinnut vastata kysymyksiin. Baarimikot vittuilevat edelleen monessa paikassa, jos tilaa alkoholittoman. ”Ootsä raskaana?” ”Aiotko koko illan jaksaa näitä selvinpäin?” ”Kyllä sä vielä sorrut”. Suomen valtion slogan voisi olla, että ilo ilman viinaa on teeskentelyä. Olen onneksi löytänyt Helsingistä muutamia todella ihania anniskeluravintoloita, joista saa värikkäitä ja maukkaita alkoholittomia drinkkejä.

Olen oppinut paljon itsestäni viimeisen vuoden aikana. Muistan nykyään enemmän asioita ja tunteita. Olen tehokas ja oikeasti läsnä. Voimahetkiä ovat ne kun joku onnittelee asiasta tai tapaan jonkun, joka kertoo lopettaneensa alkoholinkäytön monta vuotta sitten. En tuomitse tippaakaan niitä, jotka haluavat vetää perseöverit joka viikonloppu. Se on sikahauskaa ja toivoisin itsekin voivani tehdä niin. Ongelmani on vain se, että se ei jäisi viikonloppuun.

En missään nimessä tahdo, että viinat piilotettaisiin tupakan lailla tai ikärajoja nostettaisiin. Toivoisin vain, että tietoisuutta alkoholismista lisättäisiin ja ihmisiä rohkaistaisiin tunnistamaan milloin alkoholi ei sovi itselle. Kaikille alkoholittomuuskaan ei sovi ja toisille taas kaikki päihteet ovat sopimattomia. Suomen kieltohysteerisessä päihdepolitiikassa pitäisi ottaa huomioon, että eri ihmisille sopivat eri päihteet.

Pahinta juomattomuudessa on tieto siitä, että halu juoda ei lopu todennäköisesti ikinä. Lääkärit ovat kertoneet, että heillä on asiakkaita, jotka ovat olleet kymmenen vuotta juomatta ja silti tekee mieli. Joka päivä kaupassa kun ohittaa siiderihyllyt. Kun istuu yksin kahvilassa ja viini on tarjouksessa. Silloin, kun mehu maksaa baarissa enemmän kuin bisse.